Villakoirat

Hyväksytyt värit:

Musta: kokomusta koira. Väri on syvä eikä vivahda harmaaseen tai siniseen.

Valkoinen: kokovalkoinen koira. Väri on puhdas valkoinen eikä vivahda kermaan tai harmaaseen.

Ruskea: kokoruskea koira. Väri on syvä, tummapuoleinen, tasainen ja lämminsävyinen eikä vivahda beigeen tai vaaleampaan ruskeaan.

Harmaa: kokoharmaa koira. Väri on puhdas harmaa eikä vivahda mustaan tai valkoiseen.

Aprikoosi: kokonaan aprikoosinpunerva koira. Väri ei vivahda beigeen, kermaan tai punaiseen.

Punainen: kokonaan punaruskea koira. Väri ei vivahda aprikoosiin.

Muut värit

Villakoirissa esiintyy myös sinistä, kermanväriä, iän myötä vaalenevia värejä kuten hopea, kirjavia (hylkäävä virhe), merkkivärillisiä (phantom, valkoiset merkit), soopelia, brindleä, mustaa maskia sekä merlevärityksiä. Värit voivat myös yhdistyä toisiinsa, eli esimerkiksi brindlellä koiralla voi olla valkoisia merkkejä. Nämä värit katsotaan FCI-maissa virheellisiksi.

Trimmaus

Trimmattu villakoira.

Alun perin villakoiraa trimmattiin, jotta koira pystyisi paremmin uimaan ja näin noutamaan metsästäjän ampumat vesilinnut. Uskottiin, että paljaaksi leikattu takaosa helpotti liikkumista ja rintaan jätetty pidempi karva lämmitti keuhkoja. Jalkoihin jätetyt muhvit suojasivat niveliä. Pariisin katukäytävillä hienojen daamien villakoirille leikeltiin muodin mukaisia malleja.

Trimmaustyylit vaihtelivat 1900-luvun mittaan paljon, mihin osittain vaikutti myös trimmaustarvikkeiden laadun paraneminen. Esimerkiksi 1960-luvulla villakoirat jätettiin huomattavasti runsasturkkisemmiksi kuin nykyään.

FCI:n hyväksymät viralliset näyttelyleikkausmallit ovat: moderni leikkaus, mannermainen leijonaleikkaus, skandinaavinen leijonaleikkaus, pentuleikkaus ja englantilainen leijonaleikkaus, mutta myös terrietileikkausta on nähty kehissä. Näyttelyyn villakoiran trimmaa usein ammattitaitoinen trimmaaja, sillä villakoiran näyttelytrimmaus on vaikea aloittelijoille. Kotitrimmi on helppo tehdä ja usein villakoiria näkee itseleikatuissa lyhyissä trimmimalleissa.

Villakoiran turkille suositellaan säännöllistä hoitoa. Näyttelyissä vaadittavan ulkonäön aikaansaamiseksi se on harjaamisen tai karstaamisen ohella aika ajoin pestävä ja föönattava. Villakoirien kuono, tassut ja hännäntyvi on tapana ajella trimmauskoneella paljaiksi. Kotikoirat leikataan yleensä lyhyeen lammasleikkaukseen, jossa turkki on kauttaaltaan parin senttimetrin pituista, päässä on kalotti ja korvakarvat jätetään pitkiksi. Kesällä useat ajavat trimmikoneella koiransa turkin 9 mm:n pituiseksi, jotta koiralla ei olisi kuuma ja turkki ei haittaisi uintia.

Suomen villakoirakerho – Finska Pudelklubben ry on villakoirien kasvatusta ja harrastustoimintaa edistävä rotujärjestö. Se on perustettu vuonna 1962.

Terveys

Ruskea villakoiranarttu, jonka turkkia ei ole leikattu FCI:n hyväksymään näyttelyleikkausmalliin.

Villakoira on perusterve rotu, ja sillä esiintyy vähän perinnöllisiä sairauksia. Villakoirilla esiintyy jonkun verran silmäsairauksia, kuten harmaakaihia ja etenevää verkkokalvon surkastumista. Joitakin silmäluomen sisäänpäinkääntymiä on havaittu, mutta ne saadaan kuntoon leikkaamalla. Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulisikin aina tutkia ennen astutusta, aivan kuin kaikilla muillakin roduilla. Samoin polvet on tutkittava kaikilla kokomuunnoksilla. Isovillakoiralta pitää kuvata myös lonkat ja tehdä SA-biopsia ennen astutusta. Tämä on suositeltavaa myös keskikokoiselle villakoiralle. Epilepsiaa on todettu joillakin yksilöillä.